perjantai 20. syyskuuta 2013

Viikkoraportti...

Tämä viikko on ollut ylä-ja alamäkeä.
Iloa, helpotuksen huokauksia, mutta myös suurta ketutusta.
Lauantaina leivottiin Ellin kanssa keksejä ja pullaa.
Keksit on Ellin itse tekemiä.

Nams! Hyviä olivat!!

Sunnuntaina kirjoitin iiiison kasan kortteja.



Tiistaina leivottiin niin ikään myös.
Muffineita.


Meidän Kokki Kuonola tuntui ainakin tuoksusta pitävän ja heti oli koiranpentu ilme naamalla kerjäämässä.


Aivan liian usein (joka kerta) kerjääminen menee läpi.
Make on tottuttanut siihen, että saa aina Maken lautaselta pienen annoksen ruokaa mitä mekin syömme. Kas kummaa silloin kelpaa makaronilaatikko, joka muuten jää aina kuppiin koskematta.
Tiistaina alkoi myös vastoinkäymiset.
Ensiksi hajosi minun yleiskone. Sitten minun autosta kalahti ilmeisesti moottori.



Positiivista kuitenkin tiistaissa oli, että sain lääkäriajan neurolle keskiviikko illaksi.
  Neurologi tuli siihen tulokseen, ettei kasvaimeni ole alkanut levitä. Hyvä!
Pikemminkin kyse on siitä, että ilmeisesti aivoverisuonessa, joka kulkee juuri pupillihermon kohdalla on tukos/pullistuma (pieni).
Hän päätti lähettää minut aivojen verisuonikuvaukseen.
Tämä pullistuma olisi hyvinkin mahdollinen koska olen syönyt Marevania jo 12v ja se ei oikein ikinä ole pysynyt kaukaa hoitotasolla.
Lisäksi sain lääkkeen, jota syön seuraavat 3kk, sen pitäisi auttaa päänsärkyyn ja helpottaa suonien toimintaa kasvoissa ja aivoissa.

En osaa sanoa onko tuo helpotus vai ei. Kai on.
Neurologi oli myös sen kannalla, että minulle jouduttaneen tekemään silmäleikkaus.

Jotenkin kummasti keskiviikon lääkärireissu laittoi pään niin pyörälle, etten hokanut edes ilmoittaa terapiaan etten saavu paikalle. Tajusin vasta iltapäivällä, että on torstai.
Ensi viikolla sinne pitänee mennä taksilla.

Torstai-ilta oli se SUURI ilta, alkoi käsityöpiiri.
Kaikki meni kuten oli pelännyt. 
Jäin täysin ulkopuoliseksi, onneksi Elli oli mukana.
 Siellä oli kylän "touhu-naiset", jotka ovat omaa pientä piiriään. 
Isontalon Emäntä A, Taiteilija H, Kaikessa mukana-K, Inhimillinen M ja uusitulokas P.
He neuloivat sukkia ja minä aloin tehdä poppanaa. 
Ohjaaja kysyi mikä kutakin kiinnostaa, nämä mummot eivät suostuneet tekemään muutakuin sukkia. 
Minä olisin halunnut (ja sanoin myös ääneen) tehdä vetoketju-kukkia ja huovuttaa. 
Ohjaaja kysyi tahdonko tehdä maton, sanoin ettei ole välttämätön, mutta jos kukaan muu ei tee, niin tekisin mielelläni, niin jo tämä Taiteilija H, alkoi sanoa, että hän haluaa tehdä MATON!
Yksi ainoa Inhimillinen M (puolituttu) jutteli minulle kuin vertaiselleen ja auttoikin. 
Koetin kyllä ottaa keskusteluun osaa, mutta jos aukaisin suuni, niin sain osakseni katseita, että "älä osallistu, tää on meidän piiri ja meidän jutut..."
Menen sinne ja olen vaikka hiljaa, mutta haluan tehdä pari poppanaa valmiiksi.
Toinen tulee eteiseen ja toisen teen keittiöön. Mallikin on jo mielessä valmiina!

Silmäpolille pääsen jo ensi tiistaina-jee!
Ehkäpä sitten alkaa asiat oikein kunnolla selvitä.

En mieti sitä nyt. 
Nautin tästä perjantaista. Kynttilät odottavat pöydällä sytyttämistä.
Vielä pitää tehdä ruoka ja käydä kaupassa. 
Sitten saan paneutua omiin asioihin.
Huomenna teen kampanisuja ja paholaisen kakkua, kun niitä ei tarvitse vaivata kovasti.

10 kommenttia:

MummonPajukori kirjoitti...

Herkullisia leivonnaisia olette leiponeet, nam:)
Voimia sinulle tulevaan koitokseen ja toivotaan, että kaikki menee hyvin♥

Rasa kirjoitti...

Jatka vaan käsityöpiirissä, itseäni jo vähän kaduttaa, kun lopetin Marttojen käsityöilloissa käymisen, kun en voinut sietää puheenjohtajan negatiivisiä kommentteja tekeleistäni. Yhdessäolon ja tekemisen hauskuus katosi kerrassaan...

Rasa kirjoitti...

Minä vielä, löysin sun pc-profiilin, koita käyttää tätä

http://www.postcrossing.com/receive/unknown

toimintoa, noihin kortteihin, joissa on väärä Id, minulle ovat aina löytäneet oikeat tiedot!

Kutookutoo kirjoitti...

Ihanaa ettei kasvain ole levinnyt. Pidetään peukkuja että kaikki muukin menee hyvin!

Pidä pintasi käsityöpiirissä! Kyllähän sinä muutaman kerran jälkeen näet mikä se meno siellä on. Luulisi ja toivoisin että touhu muuttuu ajan kanssa, ja onhan sinulla onneksi Elli mukana.

Anonyymi kirjoitti...

Voi mitä herkullisia leivonnaisia oletkaan tehnyt! Pitkän aikaa on jo pitänyt jotain kommentoida, kun olen kauan blogiasi lukenut. Ihana blogi tämä! Vaikutat lämminsydämiseltä ja ihailtavan avoimelta. Toivottavasti jatkat kirjoittelua vielä kauan! Yksi lempiblogeistani! :) Voimia ja jaksamista elämässä eteenpäin sinulle! <3

Sanna kirjoitti...

Ihania positiivisia uutisia!

Mutta kyllä se tuntuu olevan varsinkin pienillä paikkakunnilla vaikea päästä tiettyihin porukoihin, jos ei ole omaa kaveria niissä jo valmiiksi...

Kiki kirjoitti...

Noin hellyyttävää anovaa katsetta on varmasti vaikea vastustaa :)

Tuula kirjoitti...

Koita jatkaa sinnikkäästi - kaikessa.

suvi kirjoitti...

Älä huoli ystävä hyvä,olen samassa veneessä kanssasi..Se outo lintu ja muukalainen,muualta muuttanu,joka ei porukoihin pääse,teki mitä tahansa.Eipä silti,ei tee mielikään,elän elämääni tavallani ja tahollani...Samasta syystä en käsityöpiiriin lähe minäkään,vaikka tekis se matto mieli kutoakin!
Ihana kuitenki ett asiat etenee terveytesi tutkimisten suhteen ja kivuille syyt löytyy <3 toivotaan ett lääkkeetki helpottas oloa:)Halauksia sinulle <3

MerjaHannele kirjoitti...

Vasta löysin blogisi, niin olet ihanan ja yllättävänkin avoin! Ihana, ettei ole kasvain levinnyt ja muuhunkin saat apua. Käsityöpiirissä kannattaa käydä, se on hienoa, että Elli oli mukana, ja että se yksi IHNIMILLINEN ihminen auttoi sinua. Hänkään ei varmaan perusta noista "piireistä". Itse olen kans ollut pitkään yhdessä kerhossa, välillä tuntuu, että vetäjä ja samassa työssä oleva ovat ihan omia juttujaan puhuneet koko ajan, mutta nyt on vetäjä vaihtunut ja systeemi sen mukana. On siellä kuitenkin virkistynyt, olen sitten vaikka lukenut lehtiä tms. olenpahan ollut poissa kotoa niiden aina samojen seinien ja samojen siivous- ym. askareitten äärestä..