Oma valokuva
Kun minä synnyin oli 13.pvä perjantai ja kello näytti tasan 13, samaisena päivänä alkoi poliisilakko Suomessa. Moni ajattelee voi tuota onnetonta: kolmetoista on epäonnen luku, niin ajattelin minäkin ennen. Monta kertaa on elämä lyönyt vasten kasvoja. Monesti olen pudonnut polvilleni, mutta myös yhtä monta kertaa olen noussut ylös ja huomannut, ettei merkitystä ole montako kertaa kaadut, vaan sillä montako kertaa jaksat nousta ylös. Vaikka elämä meitä koettelee, niin jokaisessa päivässä on aina jotain hyvää. Elämäni tärkeimmät kultaiset säännöt ovat: ole toiselle sellainen kuin toivot toisen olevan sinulle sekä Arild Haalandin toteamus, että anteliaisuus on huume, josta ei koidu ikävyyksiä.

keskiviikko 28. elokuuta 2013

Haluatko auttaa minua?

Oletko valmis lähettämään yhden postikortin ja tekemään Ellistä maailman onnellisimman tytön?

Minulle tuli eilen illalla mieleen yllätys, jonka haluaisin toteuttaa Ellille, kun täyttää kohta 11v . 

Voisitko lähettää postikortin 25.-27.9.2013 Ellille. Olisi ihana ylläri, kun tulisi iso kasa postikortteja. 
Silloin näkymätön Eliina olisi edes hetken näkyvä...
osoitteen saat meilitse
annitanninelamaa @ gmail. com
(välit pois)
Vielä yksipyyntö, jaa tätä facebookissa, blogissasi...
Kiitos!

maanantai 26. elokuuta 2013

Deco, ATC, ATC, ATC...


 Piialla oli tarjolla tuolla Facebookissa Atc-ja Deco askartelun harrastuspiirissä tarjolla 
ihana deco; valokuva ja lasin alunen.
Oma versioni yllä.
Minulla on ollut muutamia ATC-vaihtoja ja kortit postitin jo viime viikolla, joten ne ovatjo varmaan niin voin julkaista kuvat.







Eli tuollaisia kortteja lähti ja näitä alla olevia on tullut.
Osa näistä on jo aiemmin tulleita, mutta en ole tainnut kuvata ja julkaista niitä.
 








Kuka vaihtais lisää kortteja minun kanssa??
Laita meiliä tai kommenttia.

Sehän selvisi...

Perjantain uutiset eivät olleet niin hyviä, kuin olin ajatellut.
Kyselin jos sinne mennessä, että miten saan sitten ostettua ne lääkärin määräämät linssit, että voinko ostaa vaikka omalta optikolta.
Nooh...
Eipä uusia linssejä tullut, tuli vain lähetteet neurolle ja silmäpolille.
Todennäköistä on, että minun aivolisäkkeessä oleva kasvain on lähtenyt leviämään ja on juuri siinä silmänhermojen ympärillä ja aiheuttaa silmän nykimisen ja mahdottoman kovan karsastamisen.
Karsastusta minulla on ollut jo yläasteelta lähtien, välillä ollut lukulasit ja viimeiseksi sain pitkät lasit.
Nyt en saa käyttää laseja ollenkaan, koska tuota silmää ei voida korjata muuta kuin erikoisella prisma linssillä ja tuo erikoissilmälääkäri arveli, ettei edes se auta tuohon minun silmään vaan edessä on leikkaus.
Miten kasvainta hoidetaan on aivan hämärän peitossa. Sädehoitoa?
Toisaalta tieto on helpotus, koska tämä silmän huononeminen on tapahtunut tämän kesän aikana. Muutamassa kuukaudessa.
Välillä on päiviä ettei päätä säre ja sitten on päiviä jolloin pääkipu on 100x migreeni. Siis aivan tajutonta kipua.
Migreeni on pieni kipu siihen nähden.
Ja tiedän todella mitä migreeni on...
Uutinen pysäytti ja sai tietenkin miettimään, entäs jos ja jos ja kun ja ja ja...
Mutta turha jossitella. Mennään näillä eväillä eteenpäin mitä on annettu.
Haluan keskittyä mukaviin asioihin, ATC-kortteihin, vaihtoi...
Eli vinkatkaa jos jossakin on erilaisia vaihtoja jne.
Eilen oli hyvä päivä ja käytiin etsimässä sieniä/puolukoita. Saatiin kaikkea vähän. Pikku kasa tatteja, jotka eilen jo herkuteltiin.

muutama desi puolukoita ja muutama karvarousku. Ei ole sienet vielä ajassaan. Puolukoista teen huomenna vispipuuroa.
Eilisiltana alkoi Elli oksentaa, oli siis taas pois koulusta. Viime viikolla oli kaksi päivää kipeänä.
Itselläni on myös maha kipeä, joten taitaa olla jotain yrjätystautia liikenteessä.
Ei kiva ollenkaan koko mahatauti ajatus.

keskiviikko 21. elokuuta 2013

Valoisa tulevaisuus...

ainakin jos katsotaan tulevaisuutta näkemisen kannalta.


Lasit on kivat, vai mitä?
Elli on ollut nyt kaksi päivää koulusta pois. Maha vaivaa taas urakalla. Suolikiertymä menee aina "tukkoon" jos liikaa syö namia ja juo limpparia. Viikonloppuna herkutteli urakalla ja nyt on kipeä.

Tänään maha alkaa jo "pehmentyä". Haen kaupasta kohta luumusosetta.
Sillä ollaan tähän asti pärjätty. Enkä haluaisin turvautua lääkkeisiin kuin viime tingassa. Mutta huomenna on pakko mennä apteekkiin, jos ei ala luumu tehota.

Taannoin myin turhia hopeakoruja ja rikkinäisiä kultasormuksia.
Niistä saamilla rahoillani (n.80e) ostettiin Maken kanssa meille sormukset.
Kuva ei ole paras mahdollinen.


Maken sormus ei näy kunnolla.
Minulla tuli vihkisormuksen tilalle tuollainen zirkoni-sormus. Oma vihkisormukseni ei mene enää sormeen.
Nyt sormuksena on ollut äitini kihlasormus. Nyt sitten saisin sitten toiseen sormukseen. 
Lisäksi ostin tuollaisen minusta nii-in ihanan sormuksen.
Tykkään isoista sormuksista.
Vielä haaveena on vasemman käden peukaloon sormus ja oikean käden pikkurilliin. 
 Nuo minun sormukset oli tosi halpoja, tuo zirkoni taisi olla vajaa 20e ja tuo toinen 14e. Maken sormus oli huomattavasti kalliimpi, mutta on jämäkkää tekoa ja leveä.

Eilen kävin lääkärissä silmän takia, joka lähetti minut erikoissilmälääkärille. 
Sain sinne ajan perjantaille.
Menen taksilla ja tulen taksilla, jos ja kun laittavat tippoja. Se selvisi ettei ole ainakaan silmäpaineista kiinni.
Suoraan sanottuna pelkään eniten, että se minun aiolisäke kasvain on lähtenyt kasvamaan.
*huh sain sanottua sen ääneen*
Olen koettanut olla sanomatta pelottavinta asiaa ääneen, eilen sen asian esille nosti Make, joka sanoi suoraan, että häntä pelottaa jos...
Niin pelottaa minuakin, jos...

Päänsärky on aivan helvetillistä jos sanon suoraan. Kirjoittaminen vaikeaa, joten saattaa olla paljon kirjoitusvirheitä kun en jaksa tihrustaa mahdollisia virheitä.

Nyt lähden askartelemaan ATC-kortteja, kun on muutama vaihto päällä!
*kiva*


maanantai 19. elokuuta 2013

Näkymätön Eliina ja näkemätön Tanja...

Koulu alkoi kuten pelkäsin.
Elli joutui taas olemaan yksin, olemaan näkymätön. 
Jalkapalloon ei viitsi edes yrittää mukaan, koska joukkueille tulee vain riitaa kumpi joukkue joutuu ottamaan Ellin. 
Elli on pieni, heiveröinen ja huonojalkainen. Ei sellaista oteta joukkueeseen.
Elli on yksin. On näkymätön, jota kukaan ei huomaa.
Itkien tuli ekana päivänä kotiin.
Purkauduin asiasta facessa ja eräs Ellin kaverin äiti otti yhteyttä. Laittoi sanaa eteenpäin ja lauantaina Elli vietti mukavan päivän koululla parin kaverinsa kanssa.
Tyttö oli yhtä suurta hymyä.
Mutta enhän tiedä miten asia on tänään...


Sydän syrjällään saa aina odottaa miten päivä on mennyt.

Perjantaina käytiin optikolla. Elli valitti, ettei näe kunnolla ja olikin jo reilu vuosi viime tarkastuksesta.
Näkö oli muuttunut huimasti. Huonompaan suuntaan. Sai siis uudet linssit ja kehykset.
Osti mustat Hello Kitty-kehykset. Tosi kivat. 
Vaikkakin hintaa tuli linssien kanssa 239e.

Silmälaseissa, vaatteissa , repuissa tms. asioista en tingi ikinä. Saavat molemmat ostaa ne jotka on mieleen, mutta esim. puhelin saa kelvata perusmalli.
Minun mielestä esim. Ellin ikäinen ei juuri edes tarvitse koko puhelinta.
Toki kuuluu nykyaikaan, että lapset pitää tavoittaa. 
Miten elettiinkään ennen?!?
Meillä kyllä silti toimii tiukka kotiin tuloaika, ei soitella perään vaan aika annetaan ennen lähtöä ja siihen on kotiin tultava. 

Hyppäsin asiasta toiseen...

Varasin samalla itselleni ajan optikolle, koska koko kesän ajan minulla on oikea silmä "pomppinut".
Ei ole elohiirtä vaan silmä liikkuu poikittaissuunnassa. Ensin ajattelin johtuvan korkeasta INR-arvosta. Nyt arvot on OK ja silti silmä pomppii ja on kamala päänsärky.
Optikko tarkasti näköä ja lopetti yhtääkkiä ja käski hakeutua pikaisesti silmälääkäriin.
Reunoilta en saa mitään selvää oikealla silmällä.
Kaikki ympyrä yms. kuviot meni päällekkäin.
Optikon mukaan oikeassa silmässä on jotain pahasti vialla, vasen silmä petraa niin paljon, että näen jotenkuten normaalisti.

Varasin jo yksityiseltä ajan, mutta sain sen vasta 12.9.
Tänään soitin tk:n ja sain ajan jo huomiseksi. Toivotaan, että pääsen nopeasti eteenpäin sillä tämä päänsärky on jotain aivan kamalaa.

Viikonlopun aikana käytiin sienessä, ilman saalista tultiin kotiin. Harmillista, mutta tyhjiä olivat meidän sienipaikat.
 Muuten viikonloppu meni sateessa.
 Jokainen sai touhuta omiaan. 
Kerrankin minä sain astua valmiiseen ruokapöytään.


maanantai 12. elokuuta 2013

Ajatuksia...


Niin se vaan Ellistäkin tulee teini, vaikkei mitenkään soisi niin käyvän. 
Eilen katseltiin vanhoja valokuvia ja tuli ihan haikea olo, kun katsoi miten täydellisiä vauvoja molemmat ovat olleet.
Muistan kuinka aina haaveilin viidestä lapsesta, sitten sijaislapsista ja nyt huomaan, että juuri näin on kaikki oikein hyvin. 
En halua yhtään enempää lapsia, en sijaislapsia. 
Joten kyllä minun elämä on ihan hyvää juuri näin.
Vaikka olenkin ns. lapsettomuudesta kärsivä lapsellinen ihminen.
Asia on ollut minulle monta vuotta kipeä, koska minä olen ollut syyllinen lapsettomuuteen.
Mutta muistan kuinka minä puhuin aina viidestä lapsesta, Make kahdesta korkeintaan kolmesta.
Olen koko sydämestäni onnellinen noista kahdesta ihanasta lapsesta jotka olen saanut.
Eilen kyllä naurettiin, että lapsiin pätee sama kuin esim. kissan tai koiran pentuihin...

"Voi kuinka ne on pieninä suloisia, mutta sitten 11v ja 17v ne ei ole enää yhtään niin söpöjä.."
Nikon koulu alkoi jo eilen. Edessä siis toinen vuosi lukiota ja metsuriopintoja. Ensi kesänä edessä ajokortti ja täysi ikäisyys...
Ellillä edessä viides luokka ja 11v synttärit kohta...
Olen onnellinen heistä ja heidän puolestaan.

Lisäksi iloa on tuonut nyt käsityöt.

Viikonlopun aikana sain tehtyä Nikon huovutetut lapaset.
Näin jättikokoiset ennen pesukoneeseen menoa
 

 Huovutettuina



Tuli ihan kivat. Väri on ihan Nikon väri!

Lauantaina tein myös elämäni ekaa kertaa omenahilloa, koska ekaa kertaa tuli niin paljon omppuja, että on omenia mistä tehdä hilloa.



Omenapuut ovat kotipaikallani ja olivat isän silmäteriä. 
Isä olisi ylpeä tuosta omppuhillopurkista. 4 litraa omenahilloa punakanelista.
On namia!
Ulkona on kamalan pimeä aamu, alkaakohan sataa tai ukkostaa.
Mutta loppuun Ässän onnellinen kuva, kun rapsutan sitä selkärangasta.


Ässä on aina ihan onnesta soikeana, kun sitä rapsuttaa alaselästä tietystä kohtaa!
Rakas koira!


sunnuntai 11. elokuuta 2013

APUA!!! Mistä löydän eri ATC-haasteita?

Auttakaas minua...
Mistä löytyy erilaisia kotimaisia ATC-haasteita???
Tahtoo osallistua.
Laittakaa linkkejä, kiitos!

perjantai 9. elokuuta 2013

Lankakorin sisältöä...


Itse koolatut langat. 
Punaisesta sukat puikoilla. Huopasesta Nikolle tumput.

torstai 8. elokuuta 2013

Väsymys...


Kävin aamusta terapiassa ja nyt olen henkisesti ihan väsynyt.
Kävin läpi viime viikon vastoin käymisiä äidin kanssa.
Tarkemmin voi lukea salasana blogista.
Jotenkin ne painaa henkisesti vaikka haistattaisi pitkät.
Tuo yllä oleva kuva sopii mainiosti minun ajatuksiin äitiin tällä hetkellä.
Haluan hajuraon. Olla hetken ilman yhteyttä ja nuolla haavojani.

Tunnen, että meinaan lipsahtaa suruun, itkuun ja masennukseen.
EN halua, EN suostu. EN! EN! EN! EN! EN! EN! EN!

Nyt haluan tehdä kaikkea kivaa, joten onko ketään joka vaihtaisin minun kanssa 
ATC-kortteja?
Saisin muuta ajateltavaa.  

sunnuntai 4. elokuuta 2013

Neulotuttaa... ja kalauutisia!

On se hassua, että kun ekat lehdet alkaa kellastua alkaa kauhea neulotus. 
Nyt olen tehnyt jo Ellille jämälangoista talveksi huovutetut lapaset.

Ennen pesukonetta.



ja tälläiset valmiina.



Tuli ihan kivat. Nuo peukut on aina jotenkin epämuodostuneet... En tajua miksi?
Osaako joku neuvoa?
Taannoin löysin ihanan nanson vanhan paidan kirpparilta ja tekaisin siitä itselleni pipon. 
Kuvassa pipo on hiukan kulmasta märkä.

Make on ahertanut pari viikonloppua meidän katolla.
On vanha tiilikatto, mutta vielä vallan hyvä kun sen taas puhdisti.
Syksyllä laitetaan aineet mitkä estää sammaleen ja jäkälän kasvun.
 


Paljon on sammalta kertynytkin.

Niko kävi viime viikolla kaverillaan kalassa. Saaliina ennätys hauki 5,7kg, josta puolikas tuli meille ja päätyi pannulle.
 


Mikään helppo kala ei ole tuon kokoinen saada veneeseen jos on unohtunut haavi pois.
 
 Kala tuli Nikon omalla tekemällä vaapulla, joten kyllä niissä on syöntitakuu jo nyt!
Katsokaa miten koville oli vaappu joutunut hauen suussa.
 


Lisäksi tuli tälläisiä körmyniskoja.

jotka päätyi tänne. 

Olivat aivan järkyttävän hyviä savustettuna!
Viime sunnuntaina pyykkien mukana tuli mehiläinen sisälle ja tuikkasi Nikoa jalkaan.
Ei siis edes pistänyt!  Putosi lakanan sisältä jalalle ja "tuikkasi".
Jälki oli tälläistä.