tiistai 9. kesäkuuta 2015

Jo joutui armas aika, joka merkitseekin paljon meidän perheessä tänä vuonna.


Niin raikui tuo kesän aloittava virsi kirkossa jo kymmenen päivää sitten.

Kutoset saivat ruusut kevätjuhlassa, sen kunniaksi, että nyt on kahlattu alakoulu läpi ja edessä on uusi koulu; yläkoulu.


Vitoskutosten esitys keätjuhlassa oli todella mukaansa tempaava ja hieno.



 Tuntuu, että vastahan Elli oli eskarilainen ja nyt jo nuori neiti, joka hyvästelee alakoulun ja sen mukavat opettajat.
Elli halusi muistaa jokaista opettajaa kukkasen ja halauksen kera.





Kun katselin Elliä luokassa rintaani pisti pieni haikeus, minulla ei ole enää pientä tyttöä, vaan teinityttö.


Se on siinä! Todistus kädessä, kohta uusia seikkailua!
Keskiarvo oli yli 8.5. Olen oikein tyytyväinen.


Elli päätti alakoulun ja Niko puolestaan ammattikoulun.
 On siis metsuri/metsäpalveluitten tuottaja. 
Lukion matikan kirjoittaa syksyllä uusiksi.
Amiskan todistus oli aivan loistava. Keskiarvo miltei 3 (arvostelu 1-3)
Saipa Niko vielä stipendinkin.



Niin on minun lapset saaneet päätökseen yhden etapin elämässään.
Ellin kohtalo on selvä, edessä kolme vuotta yläkoulua.
Niko on jo töissä ja haki jo uuteen koulutukseen; "motokuskiksi" ja sitten ensi keväänä hakee AMK:un ja sitten alkaa lopullisen päämärän tavoittelu.

Vaikka koulujen eteneminen aiheuttaa haikeutta, samalla koen tyytväisyyttä. Lapset pärjää koulussa hyvin ja etenevät elämässään eteenpäin.
Mikäs tässä on ollessa.

6 kommenttia:

Saila kirjoitti...

Onnea, myös äidille!

RaijaAnnikki kirjoitti...

Paljon onnea teille kaikille.

suvi kirjoitti...

Onnea lapsille,mutta myös vanhemmille :)

Liiolii kirjoitti...

Onnittelut koko poppoolle!

enkulin käsityöt kirjoitti...

Onnea koko perheelle. Aina on haikeaa erota ja aloittaa taival kohti uusia haasteita.

Anonyymi kirjoitti...

Fiksuja lapsia sinulla, kyllä kelpaa äidin olla ylpeä!