Oma valokuva
Kun minä synnyin oli 13.pvä perjantai ja kello näytti tasan 13, samaisena päivänä alkoi poliisilakko Suomessa. Moni ajattelee voi tuota onnetonta: kolmetoista on epäonnen luku, niin ajattelin minäkin ennen. Monta kertaa on elämä lyönyt vasten kasvoja. Monesti olen pudonnut polvilleni, mutta myös yhtä monta kertaa olen noussut ylös ja huomannut, ettei merkitystä ole montako kertaa kaadut, vaan sillä montako kertaa jaksat nousta ylös. Vaikka elämä meitä koettelee, niin jokaisessa päivässä on aina jotain hyvää. Elämäni tärkeimmät kultaiset säännöt ovat: ole toiselle sellainen kuin toivot toisen olevan sinulle sekä Arild Haalandin toteamus, että anteliaisuus on huume, josta ei koidu ikävyyksiä.

tiistai 29. syyskuuta 2015

Ostin, kun sain halvalla.


Taas kerran ostin, kun sain halvalla. 
Hintaa 0,50e/kpl.
Edessä on "kori, johon laitan kanervat, mutta tuo kultainen väri ei ollut minun mieleen, joten maalaan valkoiseksi, niin sopivat hyvin meidän punaiseen taloon, jossa on valkoiset ikkuna- ja kulmalaudat.
Kumpi sinusta on parempi kulta vai valkoinen??

torstai 24. syyskuuta 2015

Löytöjen löytöjä.

Olen monesti ihmetellyt kirppislöytöjä.
Miten joskus löytyykin juuri sitä mitä on etsinyt.
 Mielessä oli etsiä kummitytölle syyskengät sekä leluja ja tadaa...



Tälläinen setti löytyi. Kengät 1e ja tuo nappulapeli (mikä sen oikea nimi onkaan?)niin ikään 1e.
Lääkärisetin ostin ihan uutena, että neitille tulee leluja, kun niistä on ollut vähän pulaa.

Lisäksi minulla oli mielessä ajatus löytää joku kannellinen rasia tarroille, joita käytän kirjeissä.
Kuin tilauksesta vastaan tuli tämä!



On vanha leipä/eväsrasia, mutta juuri sopiva minulle ja hintaa oli 5e. Ihan kohtuu hinta, kun monesti pidetään peltirasioilla hintaa kymppejä. Tosin sen hintaiset peltirasiat eivät minun mukaan lähde. 

Pienissä asioissa taas kerran hyvän mielen salaisuus!




keskiviikko 23. syyskuuta 2015

Niitä ja näitä

Tuntuu ettei minun elämässä tapahdu mitään kirjoitettavaa. 
Tai sitten minulla on vain tunne, ettei kannata kirjoittaa kun kukaan ei luekaan...
Olenpas negatiivinen tänään....

Tottahan se kyllä on, etten ole tälläkään viikolla tehnyt muuta kuin ollut kotona.
 Neulonut sukkia sinne ja tänne, värittänyt värityskirjaa, kirjoittanut kirjeitä...

Tässä parit hyväntekeväisyys sukat. Oikean puoleisen langat olen itse värjännyt valkoiseen seiskaveikkaan.
Lilat sukat ovat varreltaan oikeaa villaa, läheiseltä lampurilta ostettua lankaa.



Olen tehnyt Makellekin sukat. Tein Erämiehen sukkalangasta, mutta niitä en ehtinyt kuvata, kun menivät jo käyttöön!

Niin ne päivät vain soljuu eteenpäin... Onneksi en ole kokonaan yksin päivisin.



perjantai 11. syyskuuta 2015

16.hääpäivä.

Tänään on meidän 16. hääpäivä.
Ilma on samanlainen kuin silloinkin.
Keltaista ole ehkä puissa enemmän.

Viime vuonna oli myös samanlainen ilma.
Miksikö muistan sen niin hyvin?

No siksi, kun Jukkis tuli meille tasan vuosi sitten.




 Miten paljon iloa ja rakkautta tuon koira onkaan luonut ympärilleen.
Monesti tulee olo, että hän on ollut meillä aina.


Hääpäivä ei ole meillä mitenkään suuri juhlapäivä. Se normaali arki on sitä meidän juhlaa.
Emme mene ravintolaan, vaan syömme kotona lihapiirakoita ja nakkeja.

Teemme niitä asioita jotka ovat meistä mukavia. 
Make touhuaa pihallaan omiaan ja minä sisällä.
Sitähän se rakkaus on turvallisuutta ja kykyä olla oma itsensä toisen kanssa vuoden jokaisena päivänä.

tiistai 1. syyskuuta 2015

Raija Annikin ihanat kotelot ATC-korteille!

Unohdin julkaista nämä kaunokaiset! Näissä siis matkasi minulle Raija Annikin kortit!

Kiitos!